Täytettä soleraan käytännössä samalla reseptillä kuin ensimmäinenkin erä. Munich-mallas vaihtui Châteaun Munich Lightista Dingemansin Munichiin, ja humala vaihtui Strisslespaltista Celeiaan.
Vehnähiutaleet* lisäsin jälleen vasta alkaessani nostaa lämpötilaa ulosmäskäystä kohti saadakseni tärkkelyspitoista vierrettä.
#89 Flanders Red #2
Panopäivä: 22.10.2019
BrewFatherin arvaukset (toteutuneet):
1.064 (1.063)/1.015/ 6,3 %
62 % efficiency
6 IBU, 32 EBC
14 l
Vesi: Ca 72, Mg 4, Na 9, Cl 61, SO4 78, HCO3 57
Mäskäys:
1,35 kg (29 %) Château Pale Ale
1,35 kg (29 %) Château Vienna
0,88 kg (18,9 %) Dingemans Munich
0,23 kg (4,9 %) Château Arôme
0,23 kg (4,9 %) Château Special B
0,62 kg (13,3 %) Nalle Vehnähiutale*
40 min @50 °C (34 l vettä)
60 min @69 °C
15 min @78 °C
Huuhtelu 12,9 litralla ~90 °C vettä, josta 1,1 l vehnähiutaleiden sekaan ulosmäskäyksen aluksi
Keitto, 120 min:
45 min - 10 g (6 IBU) Celeia @3,9 % AA
45 min - 10 g (6 IBU) Celeia @3,9 % AA
Käyminen:
TYB Melange + Brussels Brettanomyces Blend + Wyeast Belgian Lambic Blend + pullonpohjia
Wyeast 3763 Roeselare Blend
Panopäivän aamuna rouhin maltaat 0,7 mm välyksellä ja 2 % esikostutuksella. Tämä yhdistelmä toimi edellisessä panossa todella hyvin, ja niin toimi tässäkin. Mäskipatja ei mennyt tukkoon, ja huuhtelu oli nopeaa vehnähiutaleista huolimatta - niinkin nopeaa, että kiehuminen ehti kertaalleen alkaa ennen kuin ehdin kaataa viimeiset huuhteluvedet mäskipatjan päälle.
Kenties nopeasta huuhtelusta johtuen vierre jäi laimeaksi ja mittasin keittoa edeltäväksi ominaispainoksi vain 1.042, kun BrewFatherin ennuste oli 1.048. Vehnähiutaleet imivät myös odotettua enemmän nestettä, sillä keittoon päätyi noin litran verran vähemmän vierrettä kuin BrewFather ennusti. Lisäksi jostain syystä nestettä haihtui keiton aikana noin 2,5 litraa odotettua enemmän. Ominaispaino nousi suunnitellulle tasolle, mutta vierrettä päätyi käymiskegeihin hieman vähemmän kuin odotin. Molempiin kegeihin olisi mahtunut vielä noin litran verran mukavasti.
Melange-erä sai lisää pöpöjä pussillisesta Wyeastin Belgian Lambic Blendiä. Lisäsin myös molempiin kegeihin 40 grammaa keskipaahtoisia ranskalaisia tammikuutioita. Keitin kuutiot kaksi kertaa runsaassa vedessä keventääkseni tammen makua, ja höyry oli todella miellyttävän vaniljaista. Ostin kuutioita 250 gramman pussin, eli niitä riittää hienosti muidenkin oluiden maustamiseen.
Nämä saavat olla rauhassa seuraavan vuoden pullonpohjien lisäyksiä lukuunottamatta.
Panopäivän aamuna rouhin maltaat 0,7 mm välyksellä ja 2 % esikostutuksella. Tämä yhdistelmä toimi edellisessä panossa todella hyvin, ja niin toimi tässäkin. Mäskipatja ei mennyt tukkoon, ja huuhtelu oli nopeaa vehnähiutaleista huolimatta - niinkin nopeaa, että kiehuminen ehti kertaalleen alkaa ennen kuin ehdin kaataa viimeiset huuhteluvedet mäskipatjan päälle.
Kenties nopeasta huuhtelusta johtuen vierre jäi laimeaksi ja mittasin keittoa edeltäväksi ominaispainoksi vain 1.042, kun BrewFatherin ennuste oli 1.048. Vehnähiutaleet imivät myös odotettua enemmän nestettä, sillä keittoon päätyi noin litran verran vähemmän vierrettä kuin BrewFather ennusti. Lisäksi jostain syystä nestettä haihtui keiton aikana noin 2,5 litraa odotettua enemmän. Ominaispaino nousi suunnitellulle tasolle, mutta vierrettä päätyi käymiskegeihin hieman vähemmän kuin odotin. Molempiin kegeihin olisi mahtunut vielä noin litran verran mukavasti.
Melange-erä sai lisää pöpöjä pussillisesta Wyeastin Belgian Lambic Blendiä. Lisäsin myös molempiin kegeihin 40 grammaa keskipaahtoisia ranskalaisia tammikuutioita. Keitin kuutiot kaksi kertaa runsaassa vedessä keventääkseni tammen makua, ja höyry oli todella miellyttävän vaniljaista. Ostin kuutioita 250 gramman pussin, eli niitä riittää hienosti muidenkin oluiden maustamiseen.
Nämä saavat olla rauhassa seuraavan vuoden pullonpohjien lisäyksiä lukuunottamatta.
25.8.2020 - Eivätpäs saaneetkaan! Otin maistiaiset ja ominaispainonäytteet molemmista. Melange on käynyt 1.010 asti. Tuoksussa vähän tammea/vaniljaa, hapankirsikkaa ja funkkia, maku jatkuu samoilla linjoilla ja on yllättävänkin moniulotteinen. Pullonpohjien lisäily tuntuu tuottaneen tulosta (vaikken tähän erään ollutkaan vielä lisännyt uusia), joten kippasin pari viikkoa pullossa hengailleet sakat 3 Fonteinenin Speling van Het Lotista (IX.x). Roeselare puolestaan on käynyt 1.016 asti, ja tammisen/vaniljaisen pyöreyden lisäksi gefilusta. Olen siis onnistunut saastuttamaan "puhtaan" sourin ylimääräisellä maitohappobakteerilla, tai sitten Roeselare Blendin maitohappobakteeri on hyvin hidasta sorttia huoneenlämpöisenä. Odotan innolla mihin suuntaan tämä kehittyy seuraavan parin kuukauden aikana, ja Melange olisi oikeastaan valmis pullotettavaksi sellaisenaan jo nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti